Ja hurraa Pietarille, jolla on nimipaiva.
Mutta takaisin MINUUN!
Eilinen paiva alkoi surkeasti mutta paattyi suht onnellisesti.
Jouduin harmikseni vaihtamaan hostellia koska majapaikkani (kuten ilmeisesti lahes kaikki muutkin kaupungissa) oli tayteen buukattu. Tiistai-iltana otin sitten muutaman siiderin (jotka olivat tescossa alennuksessa?! ei Suomessa vaan ikuna) hostelliporukan kanssa, mutta en silti saanut unta kun stressasin niin alyttomasti hostellinvaihtoa ja kampan loytamista ja duunin loytamista. Herasin kuudelta aamulla nukuttuani vain nelja tuntia ja olo oli sen mukainen ja pahempikin. Oli pieni krapula, iso univelka ja, niin, jarkyttava flunssa.
Raahauduin kuitenkin pakattuani nettikahvilaan, jossa odotti ensimmainen helpottava uutinen. Katri, ihana Katri, oli loytanyt kaannetyn ceeveeni. Ja pikku vompattini uhkaava silmatulehdus oli vaistynyt. Oi pikku Murustani... Sitten, ankaran nettietsinnan jalkeen, onnistuin loytamaan parin korttelin paasta majatalon, jossa oli tilaa kolmeksi yoksi. Kipaistuani sinne maksamaan huoneeni olikin taas aika kayda katsomassa kamppaa. Mutta aikaa ei ollut suihkussa kaymiseen. Ei kun kosteuspyyhkeita, hajuvetta ja sormet ristiin. Tassa vaiheessa pienen krapulan oli korvannut iso nalka, mutta aikaa ei ollut syomiseen, koska en halunnut olla myohassa.
Siella sitten pikku keittiossa istuin siina olotilassa, etta pokerryn mina hetkena hyvansa vasymyksesta, stressista ja nalasta, kun kamppaa nayttava tytto sanoi: " I have several people coming to see the room this evening, but if you want, you can have it, because you are a VERY PROFESSIONAL-LOOKING LADY". En tiennyt itkeako vai nauraa, joten hymyilin vain vienosti ja totesin, etta selva pyy.
Eli nyt on kamppa heinakuuksi. Jaan huoneen australialaisen tyton kanssa, joka kuulemma paiskii paljon toita ja kay kotona lahinna nukkumassa. Vuokra on 300 puntaa kuussa, johon kuuluu laskut ja langaton nettiyhteys. Saan siis heittaa hyvastit nettikahviloille. Jihuu!
Sijainti on aika fiinilla alueella kakkosvyohykkeella, kaupat lahella ja silleen. Elokuussa pitanee sitten palata hostelliin, mutta en murehdi sita nyt, koska mita hyvansa voi tapahtua ennen sita.
Palattuani takaisin kampanhakureissultani sain vihdoinkin syodakseni. Phad Thai...mmm.Sitten olikin aika raahata 25-kiloiseksi kasvanut matkalaukku uuteen hostelliin, jonka hissi oli tietenkin rikki. Huone oli pieni, yhdelle henkilolle mitoitettu luukku, johon oli kuin ihmeen kaupalla saatu ahdettua kolme kerrossankya. Oli aikamoinen tyo edes saada matkalaukku ujutettua sisalle. Mutta se kylpyhuone! Se oli sailytetty hotellitasoisena; oli kylpyamme ja kunnon suihku, kaakelit ja hiustenkuivaaja. Huoneessa ei ollut ketaan, joten sain suihkutella rauhassa viikon huonot suihkuttelut pois. Paskat vesipulasta; paikatkaa putkenne! Sitten oli aika kauan kaivattujen torkkujen. Tai tarkoitus oli torkkua kolmisen tuntia ja menna sitten Tohtori Outolemmen ilmaiseen ulkoilmanaytokseen yhdeksalta. Mutta yhdeksan tuli ja meni ja lopulta kello olikin seitseman aamulla. Flunssa ei ole havinnyt mihinkaan, mutta muut vaivat kylla. Paitsi nyt taitaa olla nalka. Mitas nuudeleita sita seuraavaksi sois?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti